Halloweenin alla

Moi

Halloween tuntuu olevan taalla Canadassa todella suuressa osassa. Melkein yhta suuressa kuin joulu! Joka puolelle kaupunkia on ripusteltu kaiken maailman kurpitsoja, paakalloja, haamuja ja kummituksia valaistuksineen. Iltalenkilla on siis aika pelottavaa kayda nain halloweenin alla.

Meilla oli eilen cheerleading tunti. Kavin siella ekan kerran sillon viime viikon tiistaina. Se oli ihan tosi vaikeeta sillon ekalla kerralla ja jo sillon paatin, etta en ala harrastaa cheerleadingia! En paassyt torstain enka sunnuntain reeneihin, koska torstaina oli joka viikkoinen Rotary tapaaminenn ja sunnuntaina tutustuin uuteen perheeseeni... muistaakseni :D Opettaja tuli kuitenki miulle viela puhumaan cheerleading tiimissa jatkamisesta ja sanoi, etta miulla on hyvat mahdollisuudet parjata, koska oon aika pitka, 167 cm ni oon hyva sen lentajaihmisen lentoonlaitossa, siis sen kuka hyppaa korkeelle ja tekee niita kaikenlaisia pyorahdyksia siella toosi korkeella. Sitte myo otetaan hanet kiinni :) Miulle tilattiin jo cheerleading shortsihame, t-paita ja kengat. Nyt miun on siis tavallaan pakko jatkaa tiimissa, vaikka mieli muuttuiski siina jatkamisen suhteen.. Miulla on joka torstai cheerleading harkkojen aikana Rotary tapaaminen. Toivottavasti voisin ees joskus missata Rotaryn ja menna harkkoihin, etten jais ihan jalkeen. Nyt jo tuntuu niin vaikeelta etta huh. Mutta oma oikee isi on varmasti nyt ainaki tyytyvainen ku alotin harrastuksen. Meilla on kotona myos se kuntosali, jossa aattein alkaa kaymaa joka toinen paiva tekemassa reenin, vahan niinku Suomessa tein.

Lauantaina oli pileet rannalla ison kokon kera. Siella oli yhen Landonin synttarit. Kuunneltii hyvaa musiikkii. Siel oli tosi paljo porukkaa. Menin kotii vast 2.30 am ku miul ei taal uues perhees oo varsinaista kotiintuloaikaa mut 2 am jalkee pitaa soittaa, et kaikki on kunnossa ja sillon sanoo monelta on tulossa. Tosi hyva systeemi, ei tarvii koko aikaa stressata, etta nyt on tan ja tan verra aikaa jalella. :))

Naa koirat on kylla niin ihanaia. Joka paiva koulun jalkee ne suorastaa hihkuu ku ne nakee et joku tulee kotii. Tulee vaa nuolee naamaa ja tuo kaikki lelut siihe ja kerjaa huomioo minka kerkiaa. Miul on ikava Joppee, onneks taalla on ees jonkilaisia koiria <3 Kouluu kavelen joka paiva miun kaverin, Miigwanin kaa, johon tutustuin ihan highschoolin ekalla tunnilla, kuvistunnilla. Haa on niin ihana kaveri!

Bo <3

Lincoln trimmauksessa <3

Bo miun sangylla koulun jalkee <3

Tanaan pesin ekaa kerraa pyykkia. Meilla on iha upouudet pesukone ja kuivausrumpu. Tosi kiva oli kayttaa niita :) Otin siita kuvankin haha.

Aiti ja Jessie kavi Drynensista ostamassa tammosen kurpitsan. Jessien kanssa veistetaan sille naama viela joskus :)) sitten tulee kuvaa siitakin

Jessica (Jessie) tekee aitilleen hiuskampausta ja mie kattelen selviytyjii, moikka have fun :)

Muutto uuteen perheeseen :)

Joo nyt en jaksanu ottaa sita miun suomen lapparii mis ois kaikki kirjaimet ni kirjotan tassa postauksessa tammosta hoonoo soomea.

Eli tanaan oli miun muuttopaiva :) Kavin tutustumassa tahan perheeseen muutama paiva sitten ja ihastuin jo sillon ihan 100 % ja halusin muuttaa heti. Taalla miun lisaksi asuu siis isa Jamie, aiti Jeanette, pikkusisko Jessica ja kaksi koiraa, Bo ja Lincoln <3. Kaikki on niin kivoja ja ystavallisia miulle, jopa koiratkin on niin taydellisia lemmikkeja mita vaan toivoo saattaa.
Naa taitaa olla aika rikkaita ainaki tasta talosta paatellen. Taa perhe omistaa Home Hardware liikkeen Sioux Lookoutissa. Taalla talossa on kaksi kylpyhuonetta, joissa molemmissa kylpyammeet, taalla on myos kaksi takkaa, kuntosali, kotiteatteriolohuone, uima-allas, askarteluhuone, hienot olkkari ja keittio ja miun huoneessa on iso ja korkea jenkkisanky <33 Siella on myos vaatehuone ja taydellinen sisustus koko talossa :)
Tan perheen vanhempi tytto, Jenna on nyt rotaryvaihto-oppilaana Brasiliassa, niimpa hanen huone oli tyhjillaan miun tuloa varten. Jenna on 1994 syntynyt ja highschoolista jo valmistunut.

Kysyin tutustumispaivallisella pareheen aidilta vahan talon tavoista ja saannoista. Kysyin mm. kotiintuloaikaa. Miun ekassa perheessahan se oli rotary suositusten mukaan se 00.00 viikonloppuisin, mutta taalla miulla ei kuulemma oo kotiintuloaikaa, kunhan vanhemmat vaan tietaa missa oon ja kenen kanssa. Nehan sano etta niilta voi aina soittaa kyytii jos miun humalaiset pilekaverit ei vaikka pystykkaan toimittamaan minuu kotiin :D

Tuo aiti Jeanette kyseli sillo muutama paiva sitten, etta mista ruuista mie tykkaan ni siina jotain lemppareita luettelin ni nyt joka ikinen ruoka/juoma mita sanoin oli kaapissa :D Sanoin et tykkaan kokis dietista ni joha sita oli ostettu kokonaine iso laatikko minuu varte. Sanoin et tykkaan hedelmista ni poyvalla oli iso hedelmakori taynna erilaisia hedelmia ja jaakaapissa lisaa. Aivan ihana perhe siis <3

Annoin perheelle Suomen tuliaisiks suklaata, angry birds karkkeja, magneetteja, Imatrakortteja, ja avaimenperia. Perhe oli ihan innoissaan ja rakastu Fazerin siniseen, no kukapa siihen nyt ei rakastuis hehe. Isa otti heti Applen iPadin ja etti sielta googlesta Imatran ja Suomen ja miun piti nayttaa missa on Imatra yms. Ne sano Imatraa tosi kauniiks kaupungis, kun siella on valtionhotelli, vuoksi ja koski. Oli mukava kuulla. Se isa heti sanoi, etta hyo haluaa tulla vierailulle Suomeen ja yopya Valtionhotellissa.

Kaytiin pitkalla kavelylenkilla talleen lauantai-ilatana Jeanetin, Jessin ja Jeanetin kaverin, miun koululaisen Jeremyn aitin  kansaa. Mukaan tarttu joku koira, joka seuras meijan poppota ihan tanne kotiin asti. Se oli ihana iso koira ja hirveen kiltti. Se oli varmasti pentu, joka oli karannu kotoa. Ei vaikuttanu miltaan katukoiralta. Silla tais olla pantakin. Jeremyn aitilla on myos samanlainen koira kun naa meidan. Tosi ihania kaikki kolme!

Miulla on ihan kauhee silmatulehus. Sattuu niin paljo ettei tiia miten pain olis. Tuntuu, etta siella on joku roska miun silmamunan takana tai jotai, en tiia. Tosi artyny se on ja punane. Sairaalakaynti maksaa 260 dollaria ni en ihan tammosen takia sinne lahe, eika miulla ees talla hetkella oo niin paljoo rahaa.

Nyt en viela ottanu kuvia mutta laitan varmaa sitte seuraavaan postaukseen enemman. Nyt meen syomaan mandariineja ja sellereita (aiti osti miulle kilokaupalla niita ku taisin mainita, etta tykkaan niista) Pitaa nyt kattoo etta istunko vaan tan lauantain kotona vai onko luvassa outdoor partyt nuotion aarella. En tieda, ehka on liian kylma. Kaverit lupas ilmotella jos jotai tapahtuu tanailtana Siouxissa.

Morjens!

Uutta päivitystä

Noniin eli lupasin kertoo kiitospäivästä. Gerlyn, eli Amberin sisko perheineen oli täällä käymässä.
Lauantaina menimme Susan-mummolle syömään supperiksi jotain ihanaa pastaruokaa ja cesar salaattia <3
Siellä oli siis minun lisäkseni Amber, James, Gerlyn, Josh (Gerlynin mies), Noah, Drew, Susan ja Peter. Aika iso porukka.
Sunnuntaina söimme suuren thanksgivingday aterian täällä meillä. Pöytä notkui monenlaisista kiitospäivän herkuista, kuten kalkkunasta, kananmunista, erilaisista laatikoista, possusta ja ihanista kastikkeista,
Kiitospäivä ei muuten poikennut muista päivistä, paitsi että koko päivä vietettiin sukulaisten keskuudessa.
Maanantaina meille tuli Gerlynin ja Amberin yhteinen ystävä kolmen lapsensa kanssa. Nuorin oli vain 1,5 vuotias, keskimmäinen noin 13 ja vanhimmainen 16 vuotias. Tällä 16 vuotiaalla nuorella neidillä oli vauva mahassa. Joooo'o hän on 1996 luvulla syntynyt ja hän oli vasta elokuussa täyttänyt 16, eli oli tullut raskaaksi 15 vuotiaana. Juttelin pitkän tovin tämän Rhiannonin kanssa vauvajutuista.
Sioux Lookoutissa on itseasiassa aika paljon teinivanhempia. Keskiviikkona näin eräänkin 15 vuotiaan äidin, 1 vuotiaan poikansa kanssa Fair pikaruokalassa, jossa olin kavereiden kanssa lounaalla. Kaverini kertoi, että hän sai lapsensa 14 vuotiaana. Huhhuh menee överiksi.

Eilen, eli perjantaina miulla oli ihan huippuilta uusien kavereideni kanssa. Ashleyn ja Meaghanin. Tytöt tulivat kävellen hakemaan minua ja sitten mentiin Ashleyn kotiin, mikä ei tosiaakaan ollut kaukana. Tytöt kertoivat miulle matkalla surullisen tarinan 15 vuotiaan Amanda Toddsin itsemurhasta, mikä oli sattunut 10.10.2012.

tässä vielä itse video, todella surullista mutta totta...

Ashelyn talossa oli kaksi koiraa, toinen oli pieni minkä rodusta en ottanut selvää ja toinen iso, saksanpaimenkoira. Alussa isomompi vähän haukkui miulle, mutta kyllä se sitten kohta siitä jo rauhottui. Onneksi olen koko elämäni ollut koiraihminen ja sukulaisillani on aina ollut ties minkälaista rotua. En siis pelännnyt yhtään.

Juttelin Ashleyn äidin kanssa vaihto-oppilas asioista. Hän oli todella mukava, ja sanoi että olen aina tervetullut heille sitten vaikka leffailtaan tai muuta :) Ashleyn äiti tuntee miun hostäitin, eli Amberin työn kautta. Molemmat ovat töissä sairaalassa. Tutustuin Ashleyllä myös tämän isosiskoon ja isosiskon poikaystävään, kaikki olivat kivoja minua kohtaan.

Leffaksi valitsimme FastFive. Olen kyllä jo kerran Suomessa nähnyt tuon elokuvan mutta en muistanut ihan kaikkia tapahtumia. Ensi kerralla kuulemma katsotaan joku musikaali. Haluaisin nähdä Mamma Mian !

Hostäiti Amber sanoi miulle, että Ashley on hyvä kaveri miulle, semmonen kunnollinen :)

Meillä oli koulussa tällä viikolla taas koripallopeli. Heather oli väsännyt kuvistunnilla kannustuskortin.

Nyt lähenki tästä juoksulenkille tuonne ihanaan syksyiseen ilmaan ja sitten illemmalla saatan mennä Jaredin kanssa kattomaan leffaa jonnekki. We'll see :))

MOIKKAMOOOI!

Highschool grade 12 ja muuta löpinää

Aattelin nyt tässä tylsyyttäni kertoo teille vähän tosta miun koulusta.
Eli käyn highschoolin viimeistä luokkaa, eli grade 12. Siellä oppiaineinani on enkku, kuvis, liikka ja outdoor education. Valitsin ihan tahallaan tommoset helpot aineet, koska tää miun koulumenestys täällä ei ainakaan hirveesti tuu vaikuttamaan miun tulevaisuuteen, koska miullaha on Suomessa vielä 2 vuotta merkonomitutkintoa suorittamatta. Nojooo haluan siis vaan päästä mahollisimman helpolla ja olla stressaamatta koulujuttuja.

Meidän highschool on Sioux Lookoutin ainut highschool. Siellä on reilu 500 oppilasta tällä hetkellä. Koulu on neliön muotoinen eli sitä pystyy kiertämään sisätiloissa ympyrää. Se on yksikerroksinen. Miulla on vaaleenpunanen/pinkki locker :) Siellä pitäisi säilyttää niitä kirjoja, joita ei juuri sillä tunnilla tarvii, mutta mie oon jos Suomessa tottunut, että pidän koko repun koko ajan mukana. Miulla reppu ei kauheesti paina, koska siellä ei ole yhtään kirjaa. Pelkästään kansio, vihko, penaali, meikkipussi, yleensä kamera, rahapussi ja  tietokone. Kyllä mie joskus takin sinne käyn heittämässä ja vähän peilailemassa, kun toin oveen semmosen niiiin highschool tyylisen magneettipeilin, mikä on melkeen kaikilla tytöillä hah. Yleensä lockereilla on tapana tavata nopeesti kavereitaki 10 minuutin tauolla siinä kirjojenvaihdon ohessa. Miun viereisen lockerin omistaa Darci, hää on toosi mukava tyttö, joka on miun kanssa samalla kuvisluokalla. Miun lockerin numero on 280. Se aukee kodisysteemillä, eli ei tarvii avaina ollenkaa, niinku Suomessa meillä oli.

Koulun jälkeen yleensä tuun kotii. Miulla ei oo mitään tekemistä. Sioux Lookout on tosi tylsä paikka, kun täällä ei oo mitään tekemistä. Haluisin toki tehä muutaki ku istuu kotona koneella mutta mitä!? Oon yrittäny kysellä kavereilta että mitä ne tänää tekee yms mutta kaikki on aina koulun jälkeen töissä ja suurimman osan viikonlopustakin :( Enhän mie täällä nyt mihinkää töihi voi mennä ku en osaa vielä kieltäkää täydellisesti. mmmh hankala tilanne, hankala tilanne. 

Jotku sanoo, että täällä on pileitä aika paljon :pp jee jee, tai no niihä sitä luulis et hyppisin tyylii riemusta mut en, koska miun kotiintuloaika on 00.00 eli 12am :( NIIIIIIN 100 % SUPERISTIMEGA LIIAN AIKASI!! pileet alkaa 10 pm ja miu pitää olla jo 12 kotona. Eihä siel ehtis olla ku joku puoltoist tuntii ja joha pitäs lähtee kotii. Mie tosiaa toivon, et miun seuraavan perheen säännöil saisin olla ainaki siiihe 2-3 pihalla, tai siis sisällä mutta kavereitten kaa. Ei täs oo mitää järkee, en halusi koko aja vaa jyyrätä tääl kotona perheen kaa. No jippii, joka torstai on sentää Rotary tapaamine.

Toivottavast tää ei nyt ainakaa koko vuotta tuu näi tylsää olemaa.

Tänää kävin kävelylenkillä...yksin, kun sato pikkasen lunta, joka tosin suli heti maahan laskettuaan. Mutta mie tykkään lumesta enkä valita että kesä on ohi plääplää. Pitää ottaa ilo irti joka vuodenajasta, vaikka sitte niistä syksyn ja kevään lätäköistäki :) Ilma oli todella raikas ja ihana, siksi lähdinki, ku halusin pois sisätiloista, missä olin taas ollu koko päivän koulun jälkeen... Otin siinä sitte muutaman syksyisen kuvanki tonne uuteen kameraan :) 

Princestreet, miun kotikatu

Tämmöne taulu on miu sängyn yläpuolella,
"Make each day a sunshine day"
aika ihanasti sanottu

Maananatina on Thanksgiving Day, eli kiitospäivä, mikä on aika iso juttu amerikassa ja Canadassakin. Yleensä syödään kalkkunaa ym. herkkuja suvun kesken. Täällä meidän talossa on tällä hetkellä meidän lisäksi Amber-äidin identtinen kaksossisko Gerlyn, hänen miehensä + lapset. Vielä en niin tarkkaan tiedä, onko sillon mitään muuta ohjelmaa kun tuo syöminen, koska en ole koskaan ennen kiitospäivää viettäny. We'll see. Kirjottelen sitte lisää maanantain jälkee, ellei tässä välillä nyt mitää upeeta tapahdu.....tuskinpa.

Neepawa weekend and canoe trip

Viime viikonlopun vietin Neepawassa vaihto-oppilastapaamisessa :) Siellä oli reilu 20 muualta maailmasta Canadaan tulleita vaihto-oppilaita. Yksi tyttö oli Suomesta, mikä oli todella suuri iloinen yllätys. Luulin olevani ainut suomalainen. Venla oli meidän suomalaisten kanssa myös New Yorkissa, missä olivat kaikki Kanadaan ja Usaan menevät oppilaat.
   Neepawassa meillä oli paljon ohjelmaa, mikä oli tosi kiva. Siellä oli vaihto-oppilasaiheisia luentoja, erilaisia leikkejä, nuotiolla istuskelua (miulle tutumpaa), keilausta sekä tanssipileet, juhlaillallinen ja muuta mukavaa. Meidän piti keksiä iltaan jokin ohjelmanumero ja minun ryhmä päätti tehdä semmosen, missä jokainen ryhmän jäsen sanoo "Nice to meet you" omalla kielellään. Me suomalaiset sanoimme tietenkin ylpeinä mikrofoniin yhteen äänee "Hauska tutustua!" Keilaus oli aika kummallista. Yleensä siinä on isot ja painavat pallot mutta tässä keilauksessa oli puolet pienemmät :)) Kokemuksena tosi kiva. Olin toiseksi paras ja niimpä illallisen jälkeen sainkin valita itselleni palkinnon. Valitsin monityökalun, eli käytännössä pinkin linkkuveitsen kanoottiretkeä varten. Matkustin Neepawaan miun yhteyshenkilöiden, eli Susanin ja Gliffortin kanssa, matka oli pitkä, reilu 8 tuntia. Yöt Neepawassa vietin "hostperheellä" jossa miun kanssa yöpyi myös toinen vaihto-oppilas, Brasilialainen Isabella. Tajuttiin semmonen sattuma Isan kanssa, että miun seuraavan hostperheen tytär on tällä hetkellä juuri Isabellan perheessä Brasiliassa vaihto-oppilaana. Maailma on pieni ei voi muuta sanoa :D. Sain Rotarytakkiini monenmoisia uusia pinssejä kanssavaihto-oppilailta, tuli takkiin kivasti täytettä ja painoa. Neepawassa illalla hostperheen talossa kävin huvikseen vaa'alla, sillä en ollut katsonut painoani kertaakaan Kanadassa ollessani. Huhhuh että järkytyin lukemaa! Sehän oli kuin olikin 6 kiloa enemmän kuin Suomesta lähtiessäni, kyllä KUUSI ! Ihme kun alkaakin jo nuo pillifarkut pikkasen kiristämään, huups :D.

1.10.2012 menimme siis kanoottiretkelle, josta taisinkin jo mainita aikaisemmin blogissa. Meitä oli minun lisäkseni 5 oppilasta + opettaja. Connor, Ryan, Kyle, Sean ja Mr. Gain. Opettajia kutsutaan aina sukunimellä, se on kohteliaisuus. Meillä oli todella kiva retki kaikin puolin. Semmoista perus eräjormailua mökkikuteet päällä, aaah se on niin ihanaa, tuli ihan Suomi mieleen haha :D. Se oli siis yhden yön reissu ja yövyimme teltoissa. Miulla oli ikioma teltta, koska olin ainut tyttö. Yöllä oli hieman kylmä nukkua, mutta kun virittelin kaikenmaailman huivit ja hatut ja huput kasvoilleni niin kyllä se sitten siitä. Mie ja Kyle valmistimme päivälliseksi pastaa, tomaattikastiketta ja mozarellasalaatin, kaikille maistui :)
Melominen ottaa kyllä koville. Käsivarteni ja varsinkin olkapäät ovat nyt kipeät mutta kunto ainakin kasvoi huh! Näin majavankin!! Opettaja Mr. Gain osaa joitakin sanoja Suomea, en kyllä tiedä mistä lie oppinut. Hän sanoi mm. Matikka (kala), lohi ja PERKELE OLE HILJAA :D kyllä nauratti kun hän sanoi tuon viimeisen sillä hoonolla soomella. Kanadassa jotkin osaavat joitakin sanoja suomea mikä on hieman outoa mielestäni :D Siellä Sioux Lookouttiin vastamuuttaneiden nuorten perehdyttämistilaisuudessa tapasin naisen, joka sanoi, että hänen tyttärensä oli ollut Savonlinnassa vaihto-oppilaana ja tämä tytär oli käynyt monta kertaa Lappeenrannassa moikkaamassa kavereitaan vaihtovuotensa aikana. Tulee semmonen wow olo ku alkaa aattelee miten pieni tää maailma oikeesti on! Aatella, kanadalainen tyttö on käynyt Lappeenrannassa, eli todella lähellä Imatraa. Ja nyt tapasin hänen äidin, KANADASSA! Eikä Savonlinnakaan nyt niin kaukana ole. :)

tacosalad  lounaalla <3

leiripaikka 

oli kaunista!

miun matala maja :)

<3 !

   Neepawasta lähdettyämme menimme Winnipegiin (melko suuri kaupunki). Siellä tapasimme Susanin pojan ja hänen naisystävänsä. Lounastimme yhdessä ja sitä ennen pääsin kauan odotettuun Hollisteriin suuressa ostoskeskuksessa. En osannut odottaa, että pääsen jo Naapawan reissulla Hollisteriin mutta se oli mukava yllätys :) Mukaan tarttui pari kivaa vaatetta <3 Nyt kyllä oon jo ihan varma siitä, että miun tavarat ei todellakaan tule mahtumaan siihen matkalaukkuun, mikä miulla oli tullessa. Miulla on jo nyt niin hirveesti ylimäärästä tavaraa eteti varmasti puoletkaan niistä mahtuisi laukkuun. Pakko siis tehä se, että juuri ennen lähtöä takaisin Suomeen laitan ison vaatepaketin tulemaan itselleni Suomeen :DD Winnipegistä ostin uuden kameran, semmonen kiva Sonyn lilasininen pikku pokkari, makso §120 koko paketti muistikortteineen, ei paha. Nyt tästä blogista tulee toivottavasti vähän mielenkiintoisempi, kun pystyn laittamaan omaottamiani kuvia tänne :)
   Mitäpäs tässä muuta, koulussa oli taas volleyball ottelu, meidän koulun Warriorsjoukkue vei taas voiton kotiin, Let's go boys!

Nyt voisin mennä tuonne ihanaan syksyiseen ilmaan vähän kuvailemaan syksyn kauneutta uuteen kameraani, morjens :)